Vaaliteemat eduskuntavaaleissa 2023

Santerin suunta: Suomi kestävälle tielle

Nuorten ja opiskelijoiden pahoinvointi on lisääntynyt, ilmastokriisi uhkaa olemassaoloamme ja talous on retuperällä. Tämä ei ole kestävä suunta. Sen takia Suomi tulee viedä kestävälle tielle, niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisestikin pitämällä tasavertaisesti huolta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta. Ensinnäkin nuoret ja opiskelijat on pidettävä mukana kelkassa hoitamalla mielenterveysongelmia, uudistamalla huumausainepolitiikkaa ja panostamalla koulutukseen. Lisäksi yhteisestä ympäristöstämme on pidettävä huolta vähentämällä liikenteen päästöjä, lisäämällä kotimaista uusiutuvaa energiaa ja huolehtimalla metsien kunnosta. Lopuksi talous on tasapainotettava kestävälle pohjalle uudistamalla sosiaaliturvaa, vahvistamalla työllisyyttä ja priorisoimalla valtion menoja. Santerin suunta on selvä: Viedään Suomi kestävälle tielle!

Nuoret ja opiskelijat pidettävä mukana kelkassa

Mielenterveysongelmia hoidettava

• Terapiatakuu toteutettava
• Psykoterapiakoulutuksesta tehtävä maksutonta
• Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön resursseja vahvistettava

Huumausainepolitiikkaa uudistettava

• Huumeiden käyttöhuoneita perustettava
• Huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttava
• Kannabis laillistettava ja laitettava sääntelyn piiriin

Koulutukseen panostettava

• Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä
• Korkeakoulujen perusrahoitusta vahvistettava
• Ensikertalaiskiintiöstä luovuttava

Yhteisestä ympäristöstämme huolehdittava

Liikenteen päästöjä vähennettävä

• Ruuhkamaksut käyttöön suurimmille kaupungeille
• Sähköautojen latausverkostoa kehitettävä
• Biokaasun käyttöä autoissa edistettävä

Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisättävä

• Tuulivoimaloita rakennettava lisää
• Pienydinvoimaloiden rakentamista selvitettävä
• Vetystrategia luotava

Metsien kunnosta huolehdittava

• METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoitusta lisättävä
• Tiedon saantia metsien hoidosta ja hoitomenetelmistä lisättävä
• Hakkuita rajoitettava valtion metsissä

Talous tasapainotettava kestävälle pohjalle

Sosiaaliturvaa uudistettava

• Perustulo käyttöön
• Ansiosidonnainen työttömyysturva ulotettava kaikille

Työllisyyttä vahvistettava

• Työkanava Oy:n toiminta vakiinnutettava
• Valmistuneille ulkomaalaisille myönnettävä työ- ja oleskelulupa
• Jokaiselle suomalaiselle luotava yrittäjätunnus 

Valtion menoja priorisoitava

• Suuret raidehankkeet laitettava jäihin
• Yritystuista leikattava
• Valtionavustuksista karsittava

Nuoret ja opiskelijat pidettävä mukana kelkassa

Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveys ja jaksaminen ovat olleet koetuksella. Etenkin koronapandemian takia nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja uupumus lisääntyivät. Mielenterveysongelmien lisäksi nuorten huumeongelmat ovat hälyttävällä tasolla. Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten huumekuolemissa. Liian moni nuori on tällä hetkellä syrjäytynyt ja yhteiskunnan ulkopuolella. Nämä ongelmat aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Emme voi menettää nuorta sukupolvea, koska silloin Suomen tulevaisuus on uhattuna. Ongelmia on paljon, mutta oikeilla toimenpiteillä ne ovat ratkaistavissa. Tarvitaan toivoa paremmasta.

Mielenterveysongelmia hoidettava

Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat on hälyttävällä tasolla. Voidaan puhua jopa uudesta kansansairaudesta. Mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia yhteiskunnalle. OECD on arvioinut, että mielenterveysongelmat aiheuttavat vuodessa noin 11 miljardin euron kustannukset. Lisäksi mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä yleisin syy työkyvyttömyydelle. Tämä on täysin kestämätöntä. Tarvitaan suunnanmuutos. Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä kansallinen suurhanke. Mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon, mutta samalla tulee panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Kaikki tämä edellyttää luonnollisesti lisäresursseja. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että mielenterveyteen panostaminen maksaa itsensä takaisin.

Terapiatakuu toteutettava

Yksi keino hoitaa mielenterveysongelmia on toteuttaa vihdoin ja viimein terapiatakuu. Terapiatakuu takaa nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon heti ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Takuun myötä hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve arvioidaan välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukainen psykoterapiahoito tai muu psykososiaalinen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä. Takuu parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden lisääntyminen vähenisi. 

Psykoterapiakoulutuksesta tehtävä maksutonta

Palveluiden parantaminen ei kuitenkaan onnistu ilman osaavia ammattilaisia. Osaavia ammattilaisia tulee kouluttaa lisää ja nopeammin. Oman haasteensa tähän tuo maksullinen psykoterapiakoulutus, joka maksaa opiskelijoille jopa noin 20 000–60 000 euroa. Suomessa kuuluisi olla maksuton koulutus, mutta tämä on kaukana siitä. Tämä jos mikä vaikeuttaa osaajien saamista. Tämän takia psykoterapiakoulutuksesta tulee tehdä maksutonta. 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön resursseja vahvistettava

YTHS:n resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömiä palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Suurin syy kysynnän kasvamiselle on ollut ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden mukaan tuleminen YTHS:n palveluiden piiriin. Erityisesti mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut. YTHS on saanut lyhytaikaista lisärahoitusta, mutta pitkällä aikavälillä se ei auta, jos kysyntä pysyy korkealla. YTHS:n resursseja vahvistamalla voidaan ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista.

Huumausainepolitiikkaa uudistettava

Suomi on yksi Euroopan nuorten huumekuolemien kärkimaista. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 258 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiaita. Tämä on surullinen osoitus siitä, että Suomen nykyinen huumausainepolitiikka ei toimi. Tämän takia Suomen huumausainepolitiikkaa tulee uudistaa siten, että se perustuu inhimillisempään lähestymistapaan ja tutkittuun tietoon. Huumeiden käyttöön tulee ensisijaisesti puuttua sosiaalipolitiikan keinoilla eikä kriminaalipolitiikan keinoilla. Huumeongelmista kärsivät ihmiset tulee nähdä apua tarvitsevina ihmisinä eikä rikollisina. Päihdepalvelut tulee laittaa kuntoon, mutta samalla tulee panostaa ennaltaehkäisyyn, jotta ihmisten ei tarvitse koskaan varautua kyseisiin palveluihin. Kaikki tämä edellyttää kuitenkin resursseja. Hyvinvointivaltiona meidän on pidettävä huoli, että yksikään nuori ei kuole huumeisiin.

Huumeiden käyttöhuoneita perustettava

THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt yhdeksi keinoksi huumeiden käyttöhuoneita huumehaittojen vähentämiseksi. Käyttöhuoneiden tarkoitus on tarjota kontrolloitu tila pistohuumeiden käytölle ja apua käyttäjille. Käyttöhuoneilla voidaan vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia lieveilmiöitä, kuten käyttäjien terveyshaittoja, ympäristön roskaamista neuloilla ja käytöstä aiheutuvia turvallisuushaittoja yleisillä paikoilla. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole lisätä huumeiden käyttöä, eikä tehdä siitä hyväksyttävämpää. Kyse on puhtaasti sosiaalipolitiikan keinosta vähentää huumeiden aiheuttamia haittoja. Tulevana kautena tulee järjestää kokeilu huumeiden käyttöhuoneista säätämällä erillislaki.

Huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttava

Tulevana kautena tulee käynnistää keskustelu ja selvitys huumeiden dekriminalisoinnista. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan rikoslaissa laittomaksi ja rangaistavaksi säädetyn teon rangaistavuuden poistamista. Dekriminalisoimalla huumeiden käyttö voidaan madaltaa päihteiden käyttäjien kynnystä hakeutua avun piiriin ja saada ihmisille heidän tarvitsemaansa tukea ilman leimaamista ja pelkoa rikosrekisterimerkinnöistä, jotka entisestään vaikeuttaisivat heidän elämäänsä. Lisäksi huumeiden käytön dekriminalisointi vähentää huumeiden käyttäjien tartuntatautiriskiä ja huumekuolemia. 

Kannabis laillistettava ja laitettava sääntelyn piiriin

Kieltopolitiikka ei toimi. Sen takia kannabis tulee laillista ja laittaa sääntelyn piiriin. Laillistamalla ja sääntelemällä kannabis, sen tuotantoa ja myyntiä voitaisiin valvoa, sille voitaisiin asettaa ikärajat, sen myyntipaikkoja voitaisiin rajoittaa, sen THC- ja CBD-pitoisuuksia voitaisiin säädellä, sitä voitaisiin verottaa, kannabismarkkinat saataisiin pois rikollisilta, poliisien resurssit säästyisivät muuhun ja maaseutu voisi saada uuden elinkeinon. Kannabiksen laillistaminen ja sääntely toisi Suomeen lisää työpaikkoja, rahaa ja verotuloja, joita voitaisiin käyttää esim. päihdepalveluiden kehittämiseen. On hyvä kuitenkin muistaa, että kannabis ei ole täysin haitaton päihde. Sen takia ensisijaisena tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen. Kyse ei ole huumemyönteisyydestä, vaan inhimillisemmästä ja tutkittuun tietoon perustuvasta huumausainepolitiikasta.

Koulutukseen panostettava

Suomi menestyy parhaiten panostamalla koulutukseen. Koulutus on ollut aina Suomen menestyksen kivijalka ja sitä se tulee olemaan myös jatkossakin. Panostamalla koulutukseen voidaan taata yhä useammalle nuorelle tutkinto ja pääsy paremmin työnsyrjään kiinni. Mitä useammalla Suomalaisella on tutkinto, niin sitä osaavampia tekijöitä Suomessa on. Näin voidaan kehittää esimerkiksi innovaatioita ja viedä Suomalaista osaamista maailmalle. Samalla voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja muita ongelmia. Koulutusjärjestelmän tulee kuitenkin olla sellainen, joka ei johda uupumukseen.

Korkeakoulujen perusrahoitusta vahvistettava

Korkeakoulujen riittävä rahoitus tulee turvata, jotta 50 prosentin korkeakoulutusaste voidaan saavuttaa. Korkeakoulujen rahoituksen indeksikorotukset on säilytettävä ja perusrahoitukseen on osoitettava vuosittainen korotus. Korkeakoulujen rahoitusta lisäämällä pystytään mahdollistamaan korkeakoulujen erikoistuminen vastaamaan alueellisia tarpeita ja huomioidaan korkeakouluyhteisön hyvinvointi.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä

Korkeakoulutettuja tarvitaan yhä enemmän koko Suomessa niin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudulla paikkaamaan osaajapulaa. Siksi korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä sellaisilla alueilla, jossa korkeakoulujen aloituspaikkoja suhteessa nuoreen väestöön on vähiten. Aloituspaikkoja lisättäessä on huomioitava alueelliset erikoistarpeet. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen tulee löytyä täysimääräinen rahoitus. Aloituspaikkoja lisäämällä voidaan myös ehkäistä syrjäytymistä, kun yhä useampi nuori saa korkeakoulututkinnon ja pääse helpommin työnsyrjään kiinni.

Ensikertalaiskiintiöstä luovuttava

Välivuosien määrä on kasvanut, koska kaikki nuoret eivät välttämättä uskalla ottaa korkeakoulupaikkaa vastaan, siinä pelossa, jos opiskelupaikka onkin väärä, mikä on taas viivästyttää kouluttautumista. Tämä aiheuttaa opiskelijoille turhaa ylimääräistä stressiä. Alanvaihtamisen tuleekin olla nykyistä helpompaa. Tämän takia ensikertalaiskiintiö tulee poistaa. Ensikertalaiskiintiöllä tarkoitetaan sitä, että osa korkeakoulujen opiskelupaikoista on varattu ensikertalaisille ja osa muille hakijoille. Loput opiskelupaikat täytetään kaikkien hakeneiden joukosta paremmuusjärjestyksessä. Koulutuksen tulee olla jokaiselle saavutettavaa, jopa niille, jotka ovat valinneet väärän alan.

Yhteisestä ympäristöstämme huolehdittava

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat aikamme suurimpia kriisejä, jotka vaarantavat koko maapallon ja ihmiselämän tulevaisuuden. Tarvitaan vaikuttavia ja nopeita toimenpiteitä, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia. Yksi keskeisimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä voidaan vähentää pitämällä metsämme hyvässä kunnossa. Kaikki tarvitaan mukaan näihin talkoisiin.

Liikenteen päästöjä vähennettävä

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä, joista tieliikenteen osuus on noin 94 prosenttia. Jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, niin on löydettävä riittävän tehokkaita keinoja vähentää liikenteen, erityisesti tieliikenteen päästöjä. Toimien on kuitenkin oltava sellaisia, että ne eivät aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia autoilijoille, etenkään kaikkein heikompiosaisille.

Ruuhkamaksut käyttöön suurimmille kaupungeille

Suurimmissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksut samalla keventäen autoilun verotusta joko keventämällä auto- ja ajoneuvoveroa tai luopumalla niistä kokonaan. Kaupungeissa on paljon autoja, jolloin kaupungeissa on myös paljon päästöjä. Sen takia olisi luonnollista, että siellä missä syntyy enemmän päästöjä, niin siellä niistä myös maksettaisi enemmän. Päästöjen lisäksi ruuhkamaksut olisi perusteltuja kaupungeissa myös sen takia, koska kaupungeissa on lyhyemmät välimatkat, parempi julkinen liikenne ja paremmat kevyet väylät kuin esimerkiksi maaseudulla. Ruuhkamaksuja taas voitaisiin käyttää kaupunkien julkisen liikenteen ja kevyiden väylien kehittämiseen, jolloin ihmisillä olisi vielä pienempi kynnys valita lähes päästötön vaihtoehto auton sijaan. Tämä malli ei ole kuitenkaan täydellinen ja se vaatii vielä jatkojalostusta.

Sähköautojen latausverkostoa kehitettävä

Liikenne sähköistyy tällä hetkellä kovaa vauhtia. Yhä useampi autoilija ostaa sähköauton. Liikenteen sähköistyminen on yksi keskeinen keino vähentää liikenteen päästöjä. Tämän takia onkin luotava sellaiset olosuhteet, jotka kannustavat sähköauton ostamiseen ja sillä ajamiseen. Ympäri Suomen on oltava mahdollista ajaa sähköautoilla. Sähköautojen latausverkoston kehittämistä on edelleen jatkettava ja latausverkostoa on rakennettava lisää koko maahan.

Biokaasun käyttöä autoissa edistettävä

Sähkön lisäksi on edistettävä muitakin liikenteen polttoaineita. Yksi tällainen polttoaine voisi biokaasu. Biokaasu on kotimainen ja päästötön polttoaine. Suomessa on paljon biokaasuksi kelpaavaa materiaalia, jota ei hyödynnetä vielä tarpeeksi. Tämän takia biokaasun käytön lisäämiseksi tarvitaan investointeja ja kannusteita muun muassa tuotantoon teollisuudessa ja maatiloilla, kalustoihin ja jakeluverkkoon.

Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisättävä

Yksi keskeinen osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua on luopua kokonaan fossiilisesta energiasta ja siirtyä kotimaiseen uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan. Suomessa ollaan hyvä mallilla tässä asiassa, mutta toimia tulee yhä jatkaa ja jopa nopeuttaa. Lisäämällä kotimaista energiaa voidaan vähentää riippuvuutta Venäjästä sekä muista valtioista ja parantaa energiaomavaraisuutta. Puhtaalla kotimaisella energialla Suomeen voidaan saada myös uusia investointeja ja työpaikkoja. Lisättäessä uusiutuvan energian muotoja on huolehdittava siitä, että ne ovat sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia.

Tuulivoimaloita rakennettava lisää

Tuulivoima on keskeisessä roolissa vihreässä siirtymässä. Energiaa tuotetaan jo tällä hetkellä paljon tuulivoimalla eikä tämä trendi ota loppuakseen. Tuulivoimatuotanto pitää moninkertaistaa 2030-luvulle tultaessa. Suomen ja Hämeen on oltava tässä muutoksessa mukana. Hämeeseen on jo tällä hetkellä suunnitteilla tuulivoimaloita ja tällä linjalla tulee jatkaa. Tuulivoimaa rakentaessa on kuitenkin huolehdittava maanomistajien oikeuksista ja asianmukaisista korvauksista. Samalla valtion on huolehdittava siitä, että Suomeen on mahdollista rakentaa lisää tuulivoimaa jatkossakin esimerkiksi keventämällä lupakäytäntöjä ja byrokratiaa siten, että se ei mahdollista väärinkäytöksiä. Lisäksi Itä-Suomessa tuulivoimarakentamisen ja aluevalvonnan yhteensovittamiseen on etsittävä ratkaisut, jotka eivät heikennä puolustusta.

Pienydinvoimaloiden rakentamista selvitettävä

Ydinvoimalla on tärkeä merkitys Suomen energiapaletissa. Suomessa onkin lisättävä ydinvoiman määrää. Kokonaan uuden ydinvoimalan sijaa tulisi keskittyä entistä enemmän pienydinreaktorien kehittämisen ja käyttöönoton tukemiseen. Pienydinvoimaloita voitaisiin käyttää joko lähialueen kaukolämmön tuotantoon tai suurten alusten kuten rahtilaivojen käyttövoimana. Pienydinvoimaloiden lupaehtoja ja niihin liittyvää lainsäädäntöä pitää tarkastella ja mahdollisesti keventää, jotta niiden rakentaminen on tulevaisuudessa mahdollista Suomessa.

Vetystrategia luotava

Suomeen on kehitettävä uusia päästöttömiä energiamuotoja perinteisten energiamuotojen rinnalle. Vety tulee olemaan tulevaisuuden energiamuoto, johon tulee laittaa nyt panostuksia, jos Suomessa halutaan tuottaa päästötöntä energiaa ja olla energiaomavaraisia. Vetytalous onkin saatava Suomessa vauhtiin. Alan tutkimukseen, teknologiaan ja jatkojalostukseen on investoitava vahvasti. Suomeen onkin luotava kunnianhimoinen vetystrategia investointien ja uusien työpaikkojen synnyn edistämiseksi. Vedyn hyödyntäminen kotimaan teollisuudessa ja jalostuksessa on oltava ensisijainen tavoite vedyn käytölle.

Metsien kunnosta huolehdittava

Metsät ovat hyvin keskeisessä osassa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vastaisessa taistelussa. Metsät osa osa ratkaisua eivätkä ongelmaa. Pitämällä metsistämme hyvää huolta voidaan parantaa metsien tilaa, ehkäistä eliöiden häviämistä ja kasvattaa hiilinieluja. Toimien on perustuttava ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, mutta jos riittäviä toimia ei saada tehtyä tarpeeksi ajoissa, niin tarvittaessa tulee varautua pakkoon. Toimien on kuitenkin oltava sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia. Viljelyn lisäksi tulee muistaa varjelu.

METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoitusta lisättävä

Yksi keino edistää metsien suojelua ja hoitamista olisi lisätä METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoitusta. Jo pelkästään vapaaehtoisin voimin voitaisiin saada paljon aikaiseksi, minkä takia kyseisiin ohjelmiin olisi hyvä varata lisää rahaa budjetista. Jos on olemassa vaihtoehto vaihtoehto pakolle, niin sitä tulisi ehdottomasti hyödyntää.

Tiedon saantia metsien hoidosta ja hoitomenetelmistä lisättävä

Keskeinen osa metsien hoitoa on tutkittuun tietoon perustuva tieto. Lisäämällä ihmisten tietoja metsien hoidosta voidaan parantaa metsien tilaa. Tiedon saantia metsien hoidosta ja sen erilaisista menetelmistä tuleekin lisätä kaikille suomalaisille.

Hakkuita rajoitettava valtion metsissä

Metsien hiilinieluja voitaisiin vahvistaa hakkuita rajoittamalla. Hakkuiden rajoittaminen voisi vaikka tapahtua metsiä suojelemalla. Metsien hakkuita tulisi ensisijaisesti vähentää valtion, kuntien ja seurakuntien omistamissa metsissä. Näin ei syntyisi yksityisille metsänomistajille ylimääräisiä kustannuksia ja pelkoa tulon menetyksistä. Hakkuita ei tule kuitenkaan kokonaan lopettaa, mutta niitä tulee vähentää. Hakkuiden tulee olla kestävällä tasolla.

Talous tasapainotettava kestävälle pohjalle

Velkavuori kasvaa, korot nousevat ja taantuma on nurkan takana. Inflaatio jyllää ja energiakriisi on päällä. Suomi on joutunut ottamaan paljon velkaa koronapandemian ja Venäjän aloittaman sodan takia. Tällä tiellä ei voida jatkaa. Ainoa kestävä tie on keskitie eli työllisyyden ja yrittäjyyden parantaminen. Suomeen tarvitaan lisää ihmisiä, jotta saataisiin lisää työntekijöitä, yrittäjiä ja yrityksiä, ja sitä kautta lisää veronmaksajia ja veroeuroja Suomeen. Samalla tulee uudistaa sosiaaliturvaa, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan. Menojen priorisointia ei voida myöskään välttää.

Sosiaaliturvaa uudistettava

Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä on liian monimutkainen ja byrokraattinen, mikä ei kannusta ottamaan työtä vastaan. Lisäksi Suomi on saanut YK:lta varoituksia, että sosiaaliturva on liian matala. Tulevalla kaudella sosiaaliturvajärjestelmä tulee laittaa remonttiin. Mahdollisimman moni tulonsiirto tulee nivoa yhteen pakettiin siten, että yhdellä hakemuksella tai ilman hakemuksen lähettämistä saa sosiaaliturvaa yhden könttäsumman verran. Tulorekisteri auttaa tulojen seurannassa, jolloin hakemusrumba jää pienemmäksi. Lisäksi sosiaaliturvan tulee kannustaa ottamaan työtä vastaan. Sosiaaliturvan lisäksi tulee kehittää työttömyysturvaa.

Perustulo käyttöön

Sosiaaliturvan tulee olla mahdollisimman yksinkertainen tuki, joka kannustaa työntekoon ja takaa perustoimeentulon. Sen takia sosiaaliturva tulee muuttaa vastikkeettomaksi progressiivisen negatiivisen tuloveron perustuloksi, joka jaetaan kaikille kansalaisille perustoimeentulon turvaamiseksi. Tässä mallissa verotusjärjestelmä takaa sen, että perustulon päälle on kannattavaa ottaa työtä vastaan. Kannustinloukkuja ei pääse syntymään, takaisin maksuja ei tule ja perustoimeentulo on turvattu.

Ansiosidonnainen työttömyysturva ulotettava kaikille

Yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ansiosidonnainen työttömyysturva tulee ulottaa kaikille. Pidemmällä tähtäimellä on mahdollistettava työttömyysturvan kerryttäminen sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdystä työstä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto tulee porrastaa työssäolon pituuden mukaan siten, että lyhyempi työssäoloaika kartuttaa lyhyemmän enimmäiskeston. Työssäoloehdon kertyminen tulee muuttaa palkkatuloihin perustuvaksi.

Työllisyyttä vahvistettava

Suomen väki ikääntyy ja syntyvyys laskee. Samalla liian moni suomalainen on työelämän ulkopuolella. Suomessa tulee olemaan yksinkertaisesti liian vähän ihmisiä työelämässä. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että nykyistä hyvinvointivaltiota ei pystytä ylläpitämään. Jotta hyvinvointivaltion tulevaisuus voidaan turvata, niin Suomeen työllisyyttä on vahvistettava lisäämällä työllisten ja yrittäjien määrää. Mitä enemmän Suomessa on työllisiä ja yrittäjiä, niin sitä enemmän valtio saa veroeuroja, joiden avulla hyvinvointivaltiota voidaan rahoittaa.

Työkanava Oy:n toiminta vakiinnutettava

On panostettava osatyökykyisten, kuten vammaisten, työllistämiseen esim. vahvistamalla ja vakiinnuttamalla Työkanava Oy:n toimintaa. Työkanavan toiminnalla voitaisiin mahdollistaa osatyökykyisten saaminen mukaan työyhteisöihin normaalisti työsuhteissa, palkkatuen turvin. Työkanava vuokraa työntekijöitä yrityksille, valtiolle ja kunnille.

Valmistuneille ulkomaalaisille myönnettävä työ- ja oleskelulupa

Suomi ei tule pärjäämään ilman työperäistä maahanmuuttoa, koska suomalaiset eivät tule kattamaan kaikkea työvoiman tarvetta. Suomeen on houkuteltava enemmän ulkomaista työvoimaa esim. myöntämällä Suomessa opiskeleville ja valmistuville opiskelijoille automaattinen oleskelu- ja työlupa Suomeen. Samalla ulkomaisten opiskelijoiden lupaprosesseja tulee nopeuttaa ja sujuvoittaa.

Jokaiselle suomalaiselle luotava yrittäjätunnus

Kaikkein keskeisintä työllisyyden vahvistamisessa ovat yritykset. Yritykset ovat niitä, jotka luovat Suomeen työpaikkoja. Suomalaisia on kannustettava ja tuettava yrittäjyyteen esim. luomalla jokaiselle suomalaiselle yrittäjätunnus henkilötunnuksen tapaan yritystoiminnan kynnyksen alentamiseksi. Mitä enemmän Suomessa on yrittäjiä ja yrityksiä, niin sitä enemmän Suomessa on työllisiä ja veroeuroja.

Valtion menoja priorisoitava

Tulot eivät riitä tällä hetkellä kattamaan kaikkia valtion menoja. Tämän takia valtion menoja on priorisoitava ja leikattava kaikesta ei-välttämättömästä. On leikattava kaikesta sellaisesta, joka ei kuulu ensisijaisesti valtion tehtäviin. On kuitenkin todettava, että mitään kohteita ei voi jättää täysin leikkausten ulkopuolelle. Kukaan ei tykkää leikkauksista, mutta ne ovat välttämättömiä talouden tasapainottamiseksi. Leikkauksia tehtäessä on huomioitava etenkin kaikkein heikommassa asemassa olevat.

Suuret raidehankkeet laitettava jäihin

Yksi leikkauskohde voisi olla miljardien eurojen raidehankkeet, jotka ovat valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön raportin mukaan olisivat kannattamattomia. Lisäksi hankkeiden ilmastovaikutukset olisivat valtavat, päästöjen kuittaamiseen voisi mennä jopa yli 300 vuotta. Ja matka-ajat lyhenisivät vain 13-30 minuuttia. Tämän takia muun muassa suuret raidehankkeet, kuten metsärata, on laitettava jäihin ja keskityttävä nykyisten liikenneväylien korjausvelan taittamiseen, mihin rahan löytäminen tekee myös tiukkaa.

Yritystuista leikattava

Toinen leikkauskohde voisi olla yrityksille jaettavat yritystuet. Yritystuet vääristävät kilpailua ja joskus ne menevät vääriin kohteisiin. Yritystuista olisi mahdollista löytää leikkauskohteita parin sadan miljoonan euron edestä. Erityisesti tulisi leikata ympäristölle haitallisista tuista.

Valtionavustuksista karsittava

Kolmas leikkauskohde voisi olla valtionavustukset. Valtionavustuksilla tarkoitetaan valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista rahoitusta, jolla tuetaan yhteiskunnallisesti tarpeelliseksi katsottavia hankkeita tai toimintaa. Avustuksia myönnetään yleensä kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille, yhteisöille ja säätiölle. Avustuksista olisi mahdollista löytää satojen miljoonien eurojen säästöjä. Avustuksia on karsittava ensisijaisesti sellaisilta kohteilta, jotka eivät ole välttämättömiä esimerkiksi joiden yhdistyksen avustukset. Samalla tulee kehittää muita keinoja, joiden avulla avustuskohteet voisivat saada rahoitusta.

Santeri Ala-Röyskö – Rohkeasti keskeltä eteenpäin🍀