Santeri Ala-Röyskö Päijät-Hämeen aluevaltuustoon 2022

EHDOLLA ALUEVAALEISSA

Olen ehdolla aluevaaleissa 2022! Olen ehdolla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon numerolla 109.

Olen Santeri Ala-Röyskö, 24-vuotias lahtelainen lihassairautta sairastava opiskelija. Opiskelen tällä hetkellä neljättä vuotta hallintotieteitä Vaasan yliopistossa. Pääaineena opiskelen julkisjohtamista ja sivuaineina taloustiedettä sekä politiikan tutkimusta. Tällä hetkellä toimin muun muassa Keskustaopiskelijoiden liittohallituksessa, Lahden Keskustan hallituksessa ja Lahden vammaisneuvoston varajäsenenä. Olin ehdolla kesän 2021 kuntavaaleissa.

Olen ehdolla aluevaaleissa, koska haluan tuoda aluevaltuuston päätöksentekoon mukaan nuorten, opiskelijoiden, vammaisten ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden näkökulmia. Haluan, että kaikki Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat pidetään mukana yhteiskunnassa huolehtimalla heidän hyvinvoinnista ja siitä, että kukaan ei syrjäydy. Uskon, että minulla on paljon annettavaa täysin uuden työnsä aloittavalle aluevaltuustolle. Aiemmasta kokemuksesta politiikasta ja järjestökentältä sekä hallintotieteiden opinnoista tulee varmasti olemaan hyötyä aluevaltuutetun tehtävässä.

Aluevaaleissa valitaan valtuutetut hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Aluevaltuustossa päätetään jokaisen arkeen vaikuttavista palveluista: sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimen järjestämisestä. Aluevaalien myötä päätöksenteko yksinkertaistuu ja valta tulee lähemmäksi ihmistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen tehtävistä vastaa jatkossa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Äänestäjät pääsevät suoraan valitsemaan, kenet haluavat päättämään hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista. Jos sinua esimerkiksi ärsyttää pitkät hoitojonot tai palveluiden huono laatu, niin sinun kannattaa ehdottomasti äänestää aluevaaleissa. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.01.2022.

SANTERIN SUUNTA: PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA

Pidetään kaikki mukana. Tähän tiivistyy kaikki kolme vaaliteemaani. Ajatukseen siitä, että asukkaista pidetään hyvää huolta ja heitä oikeasti kuunnellaan. Ketään ei saa jättää jälkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskiössä on oltava ihminen, vaikka kyseessä onkin hallinnollinen uudistus. Tämän tulee myös näkyä aluevaltuuston työskentelyssä. Haluan olla tekemässä sellaista Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta, jossa asukkaat otetaan mukaan päätöksentekoon, lähipalvelut turvataan ja mielenterveyspalvelut laitetaan kuntoon. 

Erityisen tärkeää on panostaa ennaltaehkäisyyn, jossa myös kunnilla on tärkeä rooli. Näin voidaan ehkäistä sairauksien syntymistä ja pahenemista, ja saada säästöjä niin ihmishengissä kuin taloudessakin. Hyvinvointialueen onkin tärkeää tehdä saumatonta yhteistyötä niin kuntien, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin välillä. Yhteistyön tulee myös näkyä hoitoketjuissa. On tärkeää, että viesti toimii niin sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ensihoidon kuin pelastuslaitoksenkin välillä, koska näin voidaan välttää turhaa pompottelua ja viestintäkatkoksia. Tarvitaan toimivaa integraatiota eli yhdentymistä.

Asukkaat mukaan päätöksentekoon

• Puhe- ja läsnäolo-oikeus vaikuttamistoimielimille aluevaltuustoon
• Aloiteoikeus vaikuttamistoimielimille
• Osallistuva budjetointi käyttöön

Asukkaiden osallistaminen aluevaltuuston päätöksentekoon on tärkeää, erityisesti näin alkuvaiheessa, kun hyvinvointialueet ovat monille täysin uusi asia. Panostamalla osallisuuteen asukkaiden luottamus aluevaltuuston ja aluevaltuutettujen toimintaa kohtaan kasvaa. Asukkaille pitää tulla tunne, että heitä kuunnellaan ja heidän äänellä on oikeasti merkitystä. Vaikuttamistoimielimille eli nuorisovaltuustolle, vammaisneuvostolle ja vanhusneuvostolle tulee myöntää aloite-, puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuustoon. Lisäksi on otettava käyttöön osallistuva budjetointi, johon voivat osallistua kaikki alueen asukkaat.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus vaikuttamistoimielimille aluevaltuustoon
Nuoret, ikäihmiset ja vammaiset ovat yleensä haavoittuvassa asemassa joutua syrjään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sen takia on tärkeää turvata heidän vaikuttamismahdollisuudet. Nuorisovaltuustolle, vanhusneuvostolle ja vammaisneuvostolle tulee myöntää heti alusta lähtien puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuuston kokouksiin. Jatkossa läsnäolo- ja puheoikeus tulee laajentaa koskemaan kaikkia toimielimiä. Näin he pääsevät tuomaan näkemyksensä suoraan aluevaltuutetuille, ja viesti vaikuttamistoimielimien ja aluevaltuutettujen välillä kulkee jouhevammin.

Aloiteoikeus vaikuttamistoimielimille
Nuorten, ikäihmisten ja vammaisten vaikuttamismahdollisuuksia on erityisen tärkeää vahvistaa entisestään. Niinpä nuorisovaltuustolle, vanhusneuvostolle ja vammaisneuvostolle tulee myöntää oikeus tehdä aloitteita aluevaltuustolle. Aloiteoikeus antaa mahdollisuuksia vaikuttaa aluevaltuuston päätöksentekoon, kun vaikuttamistoimielimet pääsevät tuomaan omia esityksiään.

Osallistuva budjetointi käyttöön
Myös kaikkia muitakin alueen asukkaita tulee osallistaa aluevaltuuston päätöksentekoon. Pelkästään äänestäminen ei riitä, vaan tarvitaan myös muitakin osallistamisen keinoja. Hyvinvointialueella tulee ottaa käyttöön osallistuva budjetointi. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat pääsevät suunnittelemaan ja päättämään alueen taloutta koskevista asioista. Näin voidaan syventää demokratiaa ja vahvistaa asukkaiden luottamusta päätöksentekoa kohtaan.

Lähipalvelut turvattava

• Henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittava
• Sosiaali- ja terveysaseman oltava jokaisessa kunnassa
• Palveluiden esteettömyydestä huolehdittava

Jokaisen asukkaan on saatava tarvitsemiaan palveluita vaivattomasti, nopeasti ja läheltä. Tämän takia lähipalvelut on turvattava, koska se on tärkeä keino purkaa ja ennaltaehkäistä hoitojonojen syntymistä. Kaiken a ja o on hyvinvoiva henkilöstö. Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä lähipalvelut eivät vastaa tarkoitustaan. Jokaiseen kuntaan on perustettava sosiaali- ja terveysasema. Näin voidaan varmistaa, että välimatkat eivät kasva liian suuriksi. Jotta palveluihin pääsee, niin on tärkeää myös huolehtia palveluiden esteettömyydestä. Esteettömyys ei ole aina itsestäänselvyys. Panostamalla lähipalveluihin voidaan ennaltaehkäistä sairauksia.

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittava
Työssään viihtyvä ja jaksava henkilöstö on edellytys laadukkaille palveluille. Hyvinvointialueella onkin huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista. On panostettava johtamiseen, työoloihin, koulutukseen, kilpailukykyiseen palkkaan ja työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhön. Näin voidaan lisätä henkilöstön työssä jaksamista ja hyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta. On myös huolehdittava siitä, että työntekijöitä on tarpeeksi. Tarvittaessa tulee varautua ulkomaiseen työvoimaan. Näin voidaan myös vähentää työn kuormittavuutta.

Sosiaali- ja terveysaseman oltava jokaisessa kunnassa
Lähipalvelut ovat tärkeä keino purkaa ja ennaltaehkäistä sairauksia ja hoitojonojen syntymistä. Sen takia jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Palveluja on oltava saatavilla laajasti kaikissa isoimmissa taajamissa ja kaupunginosissa. Palvelut voivat olla erilaisia riippuen alueen ihmisten tarpeista. Palvelut on tuotettava ihmislähtöisesti siten, että apua saa sujuvasti ja nopeasti. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että apua saa heti, kun sitä tarvitsee. Lähellä olevien palveluiden avulla voidaan varmistaa se, että välimatkat eivät kasva liian suuriksi.  

Palveluiden esteettömyydestä huolehdittava
Jokaisen asukkaan tulee saada palveluita vaivattomasti ja helposti. Tämän takia on tärkeää huolehtia palveluiden esteettömyydestä. Palveluiden on oltava esteettömiä niin fyysisesti kuin sosiaalisesti. On huolehdittava siitä, että rakennukset sekä hoito-, tutkimus- ja kuvantamislaitteet ovat esteettömiä. Digitaaliset palvelut tarjoavat tähän ratkaisuja, mutta ne eivät saa kokonaan korvata ihmisten kohtaamista. Tärkeää on myös huolehtia digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta. Näin voidaan turvata yhdenvertaisuuden toteutuminen.

Mielenterveyspalvelut kuntoon

• Terapiatakuu toteutettava
• Palvelut yhdeltä luukulta
• Psykologipalvelut osaksi koulujen arkea

Mielenterveysongelmat ovat yksi aikamme vitsaus. Mielenterveysongelmat ovat koko ajan lisääntyneet, ja koronan jälkeen ongelmat ovat entisestään pahentuneet erityisesti nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Tähän on löydettävä ratkaisuja. Mielenterveyspalveluita onkin kehitettävä ja parannettava Päijät-Hämeessä. On toteutettava terapiatakuu, palvelut on saatava yhdeltä luukulta ja psykologipalvelut on saatava osaksi koulujen arkea. Tämän kaiken edellytyksenä on se, että Päijät-Hämeessä on riittävä määrä osaavia ja hyvinvoivia alan ammattilaisia. Mielenterveyspalveluihin panostaminen vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisää ihmisten hyvinvointia. 

Terapiatakuu toteutettava
Avun saaminen mielenterveysongelmiin voi kestää pahimmillaan kuukausia, mikä on aivan liian pitkä aika. Apua tulee saada mahdollisimman nopeasti, koska näin voidaan puuttua ongelmien pahenemiseen, ja vähentää inhimillistä ja taloudellista kärsimystä. Kaikille tulee taata nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi, ja oireenmukaisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä. Näin voidaan parantaa hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Palvelut yhdeltä luukulta
Mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien arki saattaa olla usein raskasta. Apu saattaa jäädä helposti saamatta, jos palveluiden pariin pääseminen on hankalaa. Sen takia palvelut tulee saada yhdeltä luukulta ja ihmisten pompottelu luukulta luukulle tulee lopettaa. Palvelut tulee järjestää moniammatillisissa tiimeissä, jotta monisyisiin ongelmiin voidaan puuttua heti. Tulee keskittyä matalan kynnyksen palveluihin niin, että ne ovat helposti saavutettavia.

Psykologipalvelut osaksi koulujen arkea
Mielenterveysongelmat ovat erityisesti kasvaneet lasten, nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa heitä autetaan, niin sitä paremmin saadaan ehkäistyä ongelmien pahenemista. Heidän tulee saada apua mahdollisimman nopeasti ja läheltä. Mielenterveyden hoitamista tuleekin edistää jo kouluissa. Psykologipalveluiden on oltava osa koulujen arkea. Koulupsykologeja on oltava kouluissa eikä keskitettynä tiettyyn paikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että psykologeja on oltava tarpeeksi, ja tarvittaessa heitä tulee palkata lisää.

ÄÄNESTYSPÄIVÄT

• Ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
• Ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
• Vaalipäivä: 23.1.2022

Pidetään kaikki mukana!🍀

#santerinsuunta