Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yksi Lahden kasvavista ja suurimmista haasteista, joita tulee lähteä ratkaisemaan. Tästä aiheesta on jo kirjoitettu paljon, mutta mielestäni tämä on niin tärkeä asia, että siitä ei voi kirjoittaa liikaa. Varmasti monella on jo yleisessä tiedossa, kuinka hankala tilanne Lahdessa on, joten en sen tarkemmin nyt lähde luettelemaan kaikkia päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyviä lukuja. Päihde- ja mielenterveysongelmia ei voida kuitenkaan niputtaa aina samaan nippuun, vaikka ne aika vahvasti liittyvätkin toisiinsa.
Keskeisessä asemassa päihde- että mielenterveysongelmien ratkaisemisessa ovat tietysti resurssit. Päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoon on varattava riittävästi resursseja. Näitä resursseja voisi käyttää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja sosiaali- sekä terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Näitä ongelmia on pyrittävä ratkaisemaan tietoon pohjautuen ja toimijoiden rajat ylittävän yhteistyön avulla.
Erityisesti huomiota tulee kiinnittää ennaltaehkäisyyn, koska siten voidaan estää ongelmien paheneminen ja säästää kaupungin varoja. Ihmiset ja talous kiittää. Lisäksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta voitaisiin turvata myöntämällä niille tarvittavat toiminta-avustukset ja tilat.
Päihteistä, kuten huumeista ei tulla koskaan pääsemään täysin eroon, joten sen takia onkin tärkeää panostaa niihin toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan ehkäistä ja vähentää huumeongelmia. Ongelma ei ratkea sillä, että huumeiden käyttäjät poistetaan katukuvasta ja koko asia lakaistaan maton alle. Päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä ei tule nähdä rikollisina, vaan apua tarvitsevina ihmisinä. Tarvitaan asennemuutos.
Päihdepalveluiden tulee olla saavutettavia siten, että palveluita saa yhdeltä luukulta ilman turhaa pomputtelua. Mielestäni Pasi Tuomaila kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (Uusi Lahti 26.5.) hyvin, että: “Päihderiippuvaisille pitäisi järjestää matalan kynnyksen palveluita, joissa olisi moniammatillisesti eri toimijoita. Palvelut tulisi viedä sinne, missä päihderiippuvaisetkin ovat. Niiden pitäisi olla myös helposti saavutettavissa eikä pirstaleisesti ympäri kaupunkia.”
Mielenterveyttä tulisi tukea samalla lailla kuin fyysistä hyvinvointia. Mielenterveyden hoitamista tulee edistää jo kouluissa. Jokaiselle yläkoululaiselle ja toisen asteen opiskelijalle voitaisiin tarjota maksuton tutustumiskäynti alan ammattilaisen, esimerkiksi psykologin kanssa. Tämä itsessään jo saattaisi vähentää kynnystä avun hakemiseen ja lisätä tietoisuutta mielenterveyspalveluista.
Jokaisella lahtelaisella tulee olla mahdollisuus ja ennen kaikkea oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään.