Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa
Syrjäytyminen on yksi Suomen suurimmista ongelmista, joka näkyy myös Lahdessa. Koronan myötä tämä on korostunut entisestään. Syrjäytyminen on inhimillinen tragedia niin nuorelle itselleen kuin hänen läheisilleenkin. Nuorten syrjäytyminen aiheuttaa myös yhteiskunnallisia ongelmia laajemmin. Suomessa on kokonaisuudessaan 60 191 syrjässä olevaa nuorta eli 6,15 % väestöstä ja Lahdessa heitä on 1 652 eli 7,49 % (Me-säätiö ja THL syrjäytymisen dynamiikka 28.9.2018).
Syrjäytymiseen on monia syitä, jotka johtuvat niin yhteiskunnallisista rakenteista kuin myös nuoresta itsestään. Syrjäytymistä aiheuttavat yleensä koulutuksen ulkopuolelle jääminen, työttömyys, toimeentulo-ongelmat, terveydelliset ongelmat ja sosiaalisten suhteiden vähyys. Syrjäytyminen saattaa aiheuttaa yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, kuten huumeongelmia ja muita ikäviä ongelmia nuorille. Useinkaan näistä ongelmista ei ole helppo päästä eroon ja niiden negatiiviset vaikutukset voivat olla kauaskantoisia.
Lahden on panostettava nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, koska yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää. Jokainen elämä on arvokas! Vaikka korona onkin tehnyt loven Lahden talouteen, niin se ei saa olla syynä toimenpiteiden tekemättä jättämisiin. Arvioiden mukaan yhden syrjäytyneen ihmisen takia menetetään noin miljoona euroa. Syrjäytymisen ehkäisy on oiva keino säästää ihmiselämiä ja kaupungin varoja. Tämä on hyvä muistaa.
Syrjäytymisen ehkäisyyn ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa keinoa. Jokainen nuori on yksilö, joten jokaisen nuoren on saatava omaan tilanteeseen sopivaa apua. Heille on tarjottava oikeanlaista ja oikea-aikaista apua. Tärkeintä on myös se, että nuorta itseään kuunnellaan ja hänestä oikeasti välitetään. Lahden on turvattava nuoriso- ja sosiaalipalveluiden sekä nuorten työllisyyspalveluiden toiminta riittävällä rahoituksella. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi etsivä nuorisotyö, nuorten tukipalvelut Domino ja Ohjaamo. Näiden palveluiden toiminnan turvaaminen on parasta lääkettä ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Palveluiden on oltava saatavissa yhdeltä ihmiseltä ja yhdeltä luukulta.
Edellä mainittujen palveluiden lisäksi tarvitaan myös panostuksia koulutukseen ja erityisesti opinto-ohjaukseen. Olisi hyvä, että 200 opiskelijaa kohti olisi ainakin yksi opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaukseen panostaminen takaa sen, että nuoret opiskelijat saisivat riittävän tuen ja ohjauksen opintojen suunnittelussa ja urapohdinnoissa. Parhaimmillaan onnistunut opinto-ohjaus voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä.
Vaikka Lahden taloudellinen tilanne on mikä on, niin se ei tarkoita sitä etteikö nuoriin tulisi panostaa. Päinvastoin. Nuoriin tulee panostaa, koska se säästää nuoret ja heidän läheiset monilta ongelmilta, ja pitkällä aikavälillä se myös tuo säästöjä kaupungin talouteen. Nuoriin panostaminen on Lahden ja kaikkien etu, aivan varmasti. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa.
Uusi Lahti 21.10.2020: https://www.uusilahti.fi/paakirjoitus-mielipide/3139821